Katkarapupasta

Joulupukki toi Saara-siskolle Sara La Fountainin keittokirjan Passion for Food. Ehdin kopioida kirjasta muutaman hyvältä kuulostavan ohjeen. Itse typystähän voi olla montaa mieltä ja rehellisesti sanottuna minustakin oman tukkatyylin pohtimisen voisi pitää erillään keittokirjasta, mutta ainakin tämän ensimmäisenä testattu ohje oli yksinkertaisen toimiva.

Ainekset (noin neljälle)

1 pkt pastaa
5 rkl oliiviöljyä
3-4 valkosipulin kynttä
1 chili silputtuna
450 g katkarapuja sulatettuna
1/2 sitruunan raastettu kuori
suolaa, mustapippuria
100 g ricotta-juustoa
1 dl parmesaania raastettuna
1 nippu rucolaa

Pasta keitetään al denteksi. 5 rkl öljyä kuumennetaan pannussa ja lisätään pilkottu valkosipuli ja paloiteltu chili. Kuullotellaan hetkinen, että aromit avautuvat. Joukkoon lisätään ravut ja annetaan lämmitä hetkinen. Sen jälkeen lisätään pasta, sitruunankuori, suola ja pippuri. Sekoitetaan hyvin. Lopuksi joukkoon kipataan ricotta ja parmesaani. Sekoitetaan ja koristellaan revityllä rucolalla. Valmis!

Korvasin ricotta-juuston Valion maustamattomalla Violalla, koska en onnistunut löytämään ricottaa S-marketista enkä K-supermarketista. Maalaiselämän nurjia puolia nämä ankeat ruokakaupan valikoimat. Ihan toimiva setti pastasta kuitenkin tuli.

Ja jospa ruokablogikin päivittyisi nyt loman ja tulevan vuoden kunniaksi tiuhempaan. Tuntuu, että koko syksy on eletty tylsällä tutulla nopeasti valmistuvalla perusmätöllä, josta ei todellakaan ole mitään blogattavaa.

.riikkis

Pikkujoulu-pinxtosit

Lauantaina väsättiin pinxtoseja pikkujoulutarjoiluiksi. Joulun kunniaksi espanjalaista alkuperää olevat tapas-henkiset suolapalat saivat puna-vihreän kuosin ja tikuksi joulukoristeen. Yhdeksän henkeä tuhosi illan aikana pinxtoseja kolmen patongin verran eli noin 45 kpl. Lisäksi tarjolla oli salaattia, lihaa ja juustoja.

Siivutettujen patonkipalojen päälle valmistettiin kolmea erilaista maustetahnaa; hummusta, oliivi-kapristahnaa sekä valkosipuli-aiolia. Täytteinä oli mozzarellaa, leipäjuustoa, avokadosiivuja, ravunpyrstöjä, kirsikkatomaatteja sekä chorizoa ja ilmakuivattua kinkkua.

Ainekset:

Valkosipuli-chiliaioli

2 dl majoneesia
3 valkosipulinkynttä
1 tl sambal oelekia
1 tl sokeria
mustapippuria, suolaa

Ainekset sekoitetaan ja laitetaan jääkaappiin maustumaan.

Hummus

1 prk kikherneitä
3 rkl oliiviöljyä
2 valkosipulinkynttä
puolen sitruunan mehu
1 tl jeeraa
2 rkl tahinia
mustapippuria, chilijauhetta

Ainekset soseutetaan sauvasekoittimella tahnaksi ja laitetaan jääkaappiin maustumaan.

Oliivi-kapristahna

200 g vihreitä kivettömiä oliiveja
pieni purkki kapriksia
3 valkosipulinkynttä murskattuna
2-3 rkl oliiviöljyä
mustapippuria

Ainekset kulhoon ja sauvasekoittimella tahnaksi. On muuten ihan taivaallista myös paahdetun ruisleivän päällä!


Rapuina käytettiin isoja raakoja ravunpyrstöjä. Lime-yrttimarinadi tehtiin limen raastetusta kuoresta ja -mehusta, oliiviöljystä, basilika-ruohosipulimausteesta, mustapippurista ja sokerista. Marinoitumisen jälkeen ravut käytettiin pannulla sen verran, että saivat punaista väriä.

Tarkkoja ohjeita pinxtoseihin on vähän hankala kirjata - kasa aineksia ja siitä vaan kokoamaan!


.riikkis

Katkarapu-kookoskeitto

Soppa sai innoituksensa Ratulassa kokatusta Toni Wirtasen tulisesta kanakeitosta. Kana vaihtui rapuihin ja soppaan lisättiin nuudeleita. Mutta siis jos siltä tuntuu, niin soppa toimii varmasti kanallakin.

Raaka-ainelista näyttää aika pitkältä, mutta soppa valmistuu kätevästi ilman mitään kommervenkkejä. Ellei kaikkea ole saatavilla, voi sitruunaruohon ja inkiväärin korvata tahnalla ja korianterin tuoreella basilikalla. Eikä se maailmaa kaada, vaikka joku mauste jäisi poiskin. Mietin jälkeenpäin, että myös kuivatut kaffirlimen lehdet olisivat sopineet sopan sekaan.

Ainekset (soppaa riittää ainakin neljälle):

noin puoli pussia pakastettuja vihreitä papuja
300 g katkarapuja
rasia tuoreita herkkusieniä
lime
tuoretta inkivääriä
pala sitruunaruohoa
iso punasipuli
neljä tomaattia
kaksi kerää täysjyvänuudeleita
7 dl vettä, pari reilua lorausta kasvisfondia
5 dl kookosmaitoa
2 dl kookoskermaa
2 tl sambal oelekia
tuoretta korianteria

Kattilaan mitataan vesi ja kasvisfondi ja kuumennetaan. Sekaan heitetään isoiksi palasiksi pilkottu sipuli, sienet, puolet tomaateista sekä pavut. Kattilaan kaadetaan kookosmaito ja -kerma (varmasti pärjää pelkällä kookosmaidollakin, meillä nyt vaan sattui olemaan molempia). Lisätään raastettua inkivääriä ja limen puristettu mehu. Edelleen sekaan heitetään sambal oelek, sitruunaruohokorsi, suolaa ja mustapippuria. Haudutellaan vartin verran, minkä jälkeen lisätään nuudelikerät ja keitetään nuudelipaketin ohjeen mukaan eli pari minuuttia. Lopuksi lisätään sulatetut ravut, korianteri, loput kaksi lohkottua tomaattia ja nostetaan soppa pöytään.

Ravut kannattaa sulattaa lävikössä kunnolla ennen sopan sekaan kaatamista. Ensinnäkään keitto ei laimene ravuista tulevasta nesteestä ja toisekseen ei juoksetu kylmä-kuumavaihtelusta. Oma soppani vähän juoksettui, mutta makuunhan tuo pieni tapaturma ei onneksi vaikuta.

.riikkis

Ihana, ihana Kusmi Tea

Kusmi Tea jäi sen verran pahasti kummittelemaan Pariisin reissulta, että ei auttanut muu kuin laittaa teetilausta menemään nettikaupan kautta. Ostin reissusta Spicy chocolate -teetä ja teepannun. Tee on aivan taivaallista ja pannu mainio, ei mene mitkään hituset läpi siivilästä. Ja puoli litraa on sopiva yhden hengen iltatee, kahdelle pitää kaivaa esille isompi pannu.

Kusmi Tean teet ovat todellakin taivaallisia! Normaalisti ns. parempi tee (keisarin morsiamet sun muut tiikerin päiväunet) maistuu ikävästi keinotekoisille aromeille. Mutta ei Kusmi Tea! Tee on pehmeän makuista ja aromit ihania. Olen ihan liekeissä noista tuotteista! Suosikkini tällä hetkellä on tuo mausteinen suklaatee, joka maistuu suklaalle sopivasti aavistuksen verran. Anastasia on bergamotilla, sitruunalla ja appelsiinilla maustettu musta tee, toimii hienosti aamiaisella. Vihreä joulutee puolestaan maistuu vienosti mantelille. Ei ollenkaan sellaista silmille hyppäävää joulumaustekavalkadia. Muutama laatu on vielä maistamatta!

Tehtiin tilaus Kusmi Tean nettikauppaan työkavereiden kanssa. Tilauksessa oli yhteensä 11 kpl 125 g metallipurkkeja, joille tuli postikuluja 20 euroa. Ihan kohtuullista. Epäilen, että samoille postikuluille olisi voinut tilata vielä huomattavasti enemmänkin purkkeja. Tilaus tuli alle viikossa kotiovelle. Täydellistä siis! Näillä pärjää nyt hetken, talvella sitten uutta tilausta kehiin.

.riikkis

Supersuklainen kuivakakku

Kuivakakut on usein vähän ankeita. Kuivia. Vaan ei tämä kakku. Kunnon määrä rouhittua suklaata yhdistettynä kaakaojauheeseen saa kakun todellakin maistumaan suklaalle. Ohje on nyysitty Kinuskikissan mainiosta leivontablogista.

Ainekset:

80 g tummaa suklaata
2 ½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
2 rkl kaakaojauhetta
175 g voita tai margariinia
2 dl sokeria
2 munaa
1 dl kermaa

Margariini ja sokeri vaahdotetaan, joukkoon lisätään munat yksitellen ja kunnolla vatkaten. Sekaan lisätään yhdistetyt kuivat aineet ja kerma vuorotellen ja varovasti sekoitellen. Lopuksi taikinaan sekoitellaan rouhittu suklaa. Paistetaan ohjeen mukaan 175 asteessa noin 35 min (oma kakkuni tosin vaati paistoajaksi miltei 50 min).

Tein taikinaa 1,5 kertaisen satsin, koska testailin uutta avaruuskypäräksikin nimiteltyä kakkuvuokaani. Onhan se nyt hullua hurahtaa kakkuvuokiin, mutta näillä tulee kyllä hienon näköisiä kakkuja! Ja sitä paitsi kai tuollainen hankinta on aika tavalla ikuinen.

.riikkis

Burritot soijasuikaleista

Ruoka oli oikeasti hyvää, vaikkei keittiön kelmeässä valossa otettu kuva sille oikeutta teekään.

Chocochili -nimisessä blogista löytyi mainio ohje soijasuikaleiden marinointiin. Tuo oiva proteiinilähde kun maistuu puulta, jos maustaminen jää vajaaksi. Marinadi toimi mainiosti ja suikaleet päätyivät kasvisten kanssa burritojen sisään. Tämä ruoka vaatii hieman suunnittelua, sillä soijasuikaleet kannattaa keittää ja laittaa marinoitumaan jo edellisenä iltana - silloin niihin ennättää tarttua kunnolla makua. Toisaalta suikaleista saa ruokaa aika nopsaan kun ne on valmiiksi keitetty ja marinoitu.

Marinoitujen soijasuikaleiden ainekset:

kolme kourallista soijasuikaleita
kasvislientä
1/2 tl kokonaisia korianterinsiemeniä
limen raastettu kuori ja puolikas limen mehusta
2 tl mietoa currytahnaa
1/2 tl sokeria
0,5 dl öljyä

Soijasuikaleet keitetään vedessä paketin ohjeen mukaan, valutetaan ja puristetaan kuiviksi. Marinadin ainekset sekoitetaan kulhossa ja kaadetaan suikaleiden päälle. Suikaleet saavat marinoitua vähintään muutaman tunnin, mielellään seuraavaan päivään.

Muut ainekset (6 kpl burritoja):

paketti tortillalettuja
punasipuli
pieni kesäkurpitsa
puoli purkkia maissia
purkki Creme bonjour -ruoanlaittofraichea (tällä kertaa valkosipuli-yrtti)
juustoraastetta
1 tl sambal oelekia
suolaa, mustapippuria

Marinoidut soijasuikaleet paistetaan pannulla rapeiksi ja laitetaan sivuun odottamaan. Kasvikset freesataan pannulla ja maustetaan sambal oelekilla, suolalla ja pippurilla. Sekaan kaadetaan fraiche. Kasvistäyte ja soijasuikaleet jaetaan tortillalettujen sisään ja kääritään burritoiksi. Päälle ripotellaan juustoraastetta. Paistetaan 200 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia tai kunnes juustoraaste on hieman sulanut.

.riikkis

Suklaamuseo Choco-Story

Vierailimme Pariisin reissulla myös suklaamuseo Choco-Storyssä. Alkujaan belgialainen suklaamerkki on avannut museon myös Ranskan puolelle. Museota mainostettiin hotellin esitetelineessä olevalla esitteellä, jolla sai myös euron alennuksen 9 € hintaisesta pääsylipusta. Aavistuksen turistimeininki koko museosta jäikin, etenkin valmistusnäytöksestä. Sinänsä positiivinen ja iloinen suklaakokki näytti vain pikaisesti, miten suklaamassa surahtaa muotteihin. Paljon mainostetut maistiaiset olivat kolmia erilaisia suklaanappeja ja näytöksessä valmistettuja konvehteja.

Ihan hauska elämys museo kuitenkin oli ja itse historiallinen osuus taitavasti ja hauskasti koottu. Kaikki infotaulut olivat myös englanniksi, mikä ei ole Ranskassa mitenkään itsestään selvää. Vähän turistimenoa tai ei, ainakin tällaiselle suklaasta pitävälle, mutta ei niin faktoihin perehtyneelle museo tarjosi paljon uutta tietoa.

Näistä suklaa valmistetaan: maitojauhe, sokeri, lesitiini, kaakaovoi ja kaakaomassa.

Hedelmän sisältä löytyy kaakaopapuja.

Infotauluista kävi aika selvästi esille, miksi tumma suklaa on terveellisin vaihtoehto. Tummassa suklaassa on eniten kaakaomassaa ja vähiten kaakaovoita sekä lisättyä sokeria. Hassu juttu muuten, miten tummaan suklaaseenkin tottuu. Aluksi se maistuu karvaalta ja tunkkaiselta, mutta pidemmän tuttavuuden jälkeen siitäkin alkaa erottaa erilaisia makuja. Museokaupasta ostetut tosi tummaa suklaata olevat suklaanapit ainakin katoavat huolestuttavaa vauhtia...

.riikkis

Ihana Pariisi

Olimme viime viikolla viettämässä syyslomaa Pariisissa. Tosin Pariisin sää vastasi etenkin loppuviikosta meikäläistä keskikesää. Olipa ihanaa päästä vielä hetkeksi aurinkoon ennen talven tuloa! Pariisi tarjosi ruokaelämyksiä, mutta myös -pettymyksiä. En saanut esimerkiksi ravintolassa kertaakaan omasta mielestäni hinta-laatusuhteeltaan hyvää ruokaa. Kerran ruoka oli hyvää, mutta minusta 40 € pienestä annoksesta pääruokaa ja lasista talon viiniä on paljon.

Mutta jos ravintolat tarjosivat hienoisia pettymyksiä, oli ilahduttavia asioita sitäkin enemmän. Kaupunki on täynnä aivan ihania pieniä ruoka-, suklaa- ja teekauppoja! Hintataso on tietenkin niissäkin kova, mutta matkalaukkuun kertyi silti 10 kg lisäpainoa - juuri ruokatuliaisten ansiosta.


Suosikkini teekaupoista oli ehdottomasti Kusmi Tea. Epäilen asioivani kyseisen putiikin nettikaupassa jatkossa, kun matkalta hankitut teet hupenevat. Postikulut eivät näytä kohtuuttomilta, etenkään jos tilaukseen lähtee useampi henkilö mukaan. Löysin Kusmi Tealta loistavan yhden hengen teepannun. Sillä on nyt hauduteltu useampana iltana teet ja pannu toimii aivan mainiosti. Ja bonuksena näyttää hyvältä, kuten Kusmin ihanat teepurkitkin. Kyseisen firman teetä sai ketjun omien liikkeiden lisäksi myös tavaratalo Galeries Lafayetten herkkuosastolta.

Ja tuo edellä mainittu herkkuosasto olikin suurin syypää matkalaukun painoon kotimatkalla. Miesten tavaratalon puolella sijaitseva herkkuosasto sai meidät miltei sekoamisen partaalle. Niin täynnä se oli ihania mausteita, suklaata, teetä, juomia ja vaikka mitä. Tavaratalossa oli paikallisen hullut päivät, joiden kunniaksi samppanjapulloja oli "ota 2 maksa 1" -tarjouksessa. Meidän taloudessa on totuttu lähinnä cavaan ja proseccoon, mutta olihan pakko ostaa muutama maistelupullo. Tarjouksessa oli myös suuri määrä erilaisia terriinejä. Ranskan kieltä osaamattomille niiden sisältö jäi sen verran epäselväksi, että purkit jäivät ostamatta.

Kusmi Tean ihana myyjä tarjosi heti juomamaistiaiset.

Reissun parhaita ruokakokemuksia olivat ehdottomasti pienet kahvilat. Hotellimme tarjosi aamiaisella vain croissantteja, automaattikahvia ja pussiteetä, joten suorimme yhtenä aamuna muualle paremman aamiaisen toivossa. Lähikonditoria ei pettänyt meitä, teen sai valita pieneen teepannuun hyvästä irtoteevalikoimasta ja kahvikin oli kunnollista. Parasta oli kuitenkin tuoreesta pinaatista, kasviksista ja vuohenjuustosta valmistettu piirakka. Macaron-leivos oli vähän turhan tuhti ja mantelimassainen minun makuuni, mutta vikahan on tietenkin maistajassa eikä leivoksessa.


Leivosvalikoima sai päiväkahvittelijan hulluuden partaalle - miten voi valita parhaan leivoksen valtavasta erilaisten leivosten rivistöstä? Ulkonäön lisäksi leivokset myös maistuivat superhyviltä. En ole saanut Suomessa kertaakaan yhtä hyvää leivosta!

Ravintoloista mieleen jäi pikaruokamainen sushipaikka, josta nappasimme hullun ympäriinsä kävelyn jälkeen evästä mukaan hotellihuoneeseen. Parempaakin sushia on syöty, mutta ravintola oli hauskan näköinen ja konsepti toimiva. Vielä kun saisivat tuotteensa vähän vähemmän riisisiksi tai vaihtoehtoisesti riisin maistumaan siltä, miltä sushissa kuuluukin.

Tuliaiset olivat kuitenkin aika maltilliset - ainakin kaiken ihanuuden määrää ajatellen!

Reissu oli mainio, vaikka rahaa kuluikin aika paljon! Tällaisille reppumatkaajille on taipumus tulla pienoisia yllätyksiä Euroopan visiiteillä. Mutta niin tai näin, Pariisiin on palattava uudelleen! Tai ehkäpä ensi kerralla vaikkapa jonnekin Ranskan maaseudulle. Tosin edes auttava ranskan kielen taito olisi hyvästä.

.riikkis

Siideripäärynät

Vuosi sitten jo legendaksi muodostuneissa perinteisissä miesiltamissa ystäväni Mikko teki jälkkäriksi siiderissä keitettyjä päärynöitä. Hämärästi muistan, että ne olisivat olleet oikein maukkaita.

Nyt sitten kun omassa pihassa kasvaa päärynöitä ja ne ovat ehtineet kypsään ikään, päätin että pitäähän tuota jälkkäriä kokeilla tehdä. Tekeminen osoittautui erittäin helpoksi ja makukin oli hyvä. Elikäs tässä helppo jälkkäriohjeistus neljälle.

6 päärynää
0,5 l omenasiideriä
1,5 dl sokeria
1/2 sitruunan mehu
1 tl vanilliinisokeria
vaniljakastiketta

Kuori päärynät, halkaise ja poista siemenkodat. Laita siideri kiehumaan ja sekoita mukaan sokerit ja sitruuna. Lisää kiehuvaan liemeen päärynät ja anna niiden kiehua hiljaksiin puoli tuntia. Jäähdytä päärynät keitinliemessä ja tarjoile vaniljakastikkeen kanssa. Kanelikin voisi mukaan sopia, mutta tällä kertaa en sitä kokeillut.

-Pauli-

Piparkakkukakku

Kylmenevät päivät saavat ihmisen joulutunnelmiin! Meillä tehtiin viime viikolla jo piparkakkukakkua. Ihan hullua, mutta uusi hieno kakkuvuoka kannusti tekaisemaan suosikkivariaation kuivakakuista. Kakkuvuoka tuli hankittua Helsingin reissun yhteydessä Kokkipuodista, mutta samoja vuokia myy netissä ainakin leivontakauppa Confetti.

Ainekset:

150 g voita
1,5 dl siirappia
1 dl sokeria
1 tl piparkakkumaustetta
1 tl kardemummaa
2 tl kanelia

Ainekset kiehautetaan kattilassa ja jäähdytetään.

Seuraavaksi lisätään ja vatkataan huolella:

0,5 tl neilikkaa
3 munaa

Lopuksi lisätään:

3,5 dl vehnäjauhoja, joihin on sekoitettu 2 tl leivinjauhetta.

Taikina kaadetaan voideltuun ja jauhotettuun vuokaan ja paistetaan 175 asteessa noin tunti. Edellä mainittuja vuokia ei tarvitse juuri edes jauhoitella, kakku putoaa sieltä alas muutenkin.

.riikkis

Jalluinen luumulikööri

Suosikkilehteni, jonka uskollinen tilaaja olen ollut jo vuosia sisälsi tämmöisen loistavan kuuloisen luumulikööriohjeen. Loistavan siitä tekee se, että likööri tehdään jaloviinaan. Ainekset mitä tarvitset ovat:

1,5 l luumuja
4 dl sokeria
muutama luumun kivi
0,5 l jaloviinaa (yhden tähden)

Elikkäs luumut pilkotaan ja laitetaan purkkiin. Kaadetaan sekaan jaloviina ja sokeri. Annetaan olla kylmässä tekeytymässä vähintään kuukausi ja lopulta suodatetaan kankaan läpi pulloihin.

Ei voisi liköörin teko helpompaa olla! Mausta ei ole vielä mitään tietoa, mutta kuuleman mukaan sopii hyvin jälkiruokiin ja vaikka glögin sekaan. Oman kokemuksen mukaan maku paranee vanhetessa, joten luulen että maistiaisia otetaan vasta joulun tienoilla.

Siinä vaiheessa kun likööri suodatetaan pulloihin, voi luumuista tehdä jonkun jälkiruuan (jota ei ilmeisesti ole sopivaa tarjota lapsille). Voi olla että muuten sosiaalitantat koputtelevat ovella.

Yritän siis keksiä reilun kuukauden päästä jonkun jälkkärin, mihin luumut käytetään ja kerron siitä sitten taas täällä. Nyt suunnittelemaan omenaliköörin tekoa, kun siihenkin näyttää olevan ainekset tuossa pöydällä.

-Pauli-

Aurajuustoinen suppilovahverokeitto

Meidän perheessä on juostu aina innokkaasti sienimetsällä. Tapa on periytynyt, vaikka joskus teininä vannoinkin, että sieniä saa myös kaupasta. Oi sitä onnea, kun meidän uudet lenkkimaastot osoittautuivat viime viikolla varsin suppilovahverorikkaiksi! Noin tunnin keräilyrupeama tuotti kaupan isomman mallisen hedelmäpussin ihan täyteen sullottuna sieniä. Ja keräsin vain isoimmat sienet, pienet jätin suosiolla kasvamaan.

Tämä ohje oli kovassa käytössä kotikotona ja on edelleenkin! Oli pakko soittaa mutsille ja varmistaa tarkat suhteet. Ja soppa maistui ihan yhtä hyvältä kuin joka syksy tähänkin saakka.

Ainekset:

noin litra suppilovahveroita
6 dl kasvislientä (vettä ja kasvisfondia)
puolikas aurajuusto
1 dl kermaa
2 rkl tomaattipyrettä
2 rkl voita
2 rkl vehnäjauhoja
1 rkl sitruunamehua

Sienet siivotaan, pilkotaan hieman ja annetaan hautua kattilassa omassa liemessään, kunnes neste on haihtunut. Lisätään voi ja vehnäjauhot ja paistetaan hetki. Kaadetaan sekaan erillisessä kattilassa tehty kasvisliemi, kerma, murustettu aurajuusto ja tomaattipyre. Haudutellaan nälästä riippuen hetkinen tai pidempi hetkinen. Lisätään sitruunamehu ja nostetaan kattila liedeltä.

.riikkis

Calvados-omenahilloa ja minttu-kaneliomenoita

Kaksitoista omenapuuta on aika paljon kahden ihmisen talouteen. Omenoita on lahjoiteltu sinne tänne ja niistä on myös keitelty hilloa. Tällä viikolla testattiin calvadoksella maustettua omenahilloa, sekä laitettiin lasipurkkeihin tekeytymään tuoreilla mintunoksilla ja kanelitangoilla maustettuja omenapaloja.

Liikkeelle lähdettiin kaskummaa.net -sivustolta löytyneistä ohjeista. Hilloke meni melkein kaskumman ohjeella, mutta calvadosomppujen suhteita muuttelin omasta mielestäni paremmaksi. Ohjeessa käskettiin laittaa esimerkiksi vettä aivan kummallisen paljon.

Tässä tuunatut versiot ohjeista:

Calvados-omenahillo

2 kg omenoita (ehkä joku 2,8 litraa siivutettuina)
2,5 dl vettä
sitruunan raastettu kuori ja mehu
1 kg hillosokeria
1,4 dl calvadosta

Omenat kuoritaan, poistetaan niistä siemenkodat ja lohkotaan sopiviksi paloiksi. Keitetään sitruunan kuorella ja mehulla maustetussa vedessä pehmeiksi. Soseutetaan sauvasekoittimella, lisätään hillosokeri ja keitellään noin 10 min. Lopuksi lisätään calvados ja purkitetaan.


Kanelilla ja mintulla maustetut omenat

2 kg omenoita
1,5 l vettä (tässä sitä saa olla reilusti, koska vedestä muodostuu liemi)
1 kg hillosokeria
sitruunan mehu
4 kanelitankoa
reilu nippu tuoretta minttua

Omenat kuoritaan, poistetaan niistä siemenkodat ja lohkotaan sopiviksi paloiksi. Vesi, sokeri, sitruuna, mintunoksat ja kanelitangot kiehautetaan ja omenat lisätään joukkoon. Keitetään hetki, lisätään hillosokeri ja keitellään 10 min. Purkitetaan liemineen kaikkineen. Ohjeen mukaan hilloke säilyy kylmässä (jääkaapissa tai kellarissa) puolisen vuotta.

Purkittaminen lasipurkkeihin on suhteellisen tarkkaa. Purkit pitäisi pestä ja sen jälkeen desinfioida noin 150 asteissa uunissa kymmenen minuuttia. Kannet keitetään kattilassa. Hillo purkitetaan kuumana ja kuumiin purkkeihin. Kannet suljetaan tiiviisti ja sen pienen kannessa olevan painauman pitäisi mennä alas. Olen tehnyt hilloa yleensä muovipurkkeihin ja pakastanut sen. Pääsee sata kertaa vähemmällä! Tosin tämän ohjeen setit tein ihan vain maustumisen vuoksi lasipurkkeihin.

.riikkis

Calvadoksella liekitettyä camembert-juustoa ja omenoita

Yhtenä iltana sattui telkka aukemaan juuri jonkun kokkiohjelman aikaan, joka kertoi ranskalaisesta keittiöstä. Sattui sopivasti, sillä vajaan neljän viikon päästä pitäisi olla itsekin Pariisissa herkkupatojen ääressä. Siitä siis tämä idea suoralla kopioinnilla.

Camembert-juusto
0,5 dl calvadosta
8 omenaa

Etsi kaupasta camembert-juustokiekko joka on semmoisessa puisessa alustassa ja hae samalla reissulla Alkosta pullo calvadosta, jos ei jo kaapissa satu sellaista olemaan. Kotiin tultuasi käy poimimassa puutarhasta omenoita ja jos ei omaa puutarhaa ole, niin naapurin pihasta voi yön pimeinä tunteina varmaankin omppuja hakea.

Camembert-juustokiekko poistetaan papereista ja laitetaan puupohjassaan uunivuokaan. Tee juuston päälle vielä ristikkäisviillot. Laita juusto 200 asteiseen uuniin ja pidä sitä siellä n. 15 min, jonka aikana juuston pitäisi sulaa kuorensa sisältä samanlaiseksi kuin juustofondue. Juuston valmistuessa lämmitä kasarissa calvados. Liekittäminen tapahtuu niin, että sytytät viinan palamaan kattilassa ja kaadat sen kuuman juuston päälle. Muista ottaa viereen kattilan kansi, jolla sammutat palavan juuston ettei kaikki hyvä alkoholi pala siitä pois vaan jättää siihen calvadoksen maun.

Tämän kaiken keskellä olet tietenkin kuorinut ne varastamasi omenat ja tehnyt niistä lohkoja, joita sitten dippailet sulaan camembertiin.


Ja kaikille pikku pyromaaneille vielä muistutuksena, että älä koskaan liekitä liesituulettimen alla. Siinä voi olla palovakuutukselle käyttöä kun tuuletin imaiseen liekit sinne rasvaiseen ilmastointikanavaan. Ja liekithän sammuivat siitä vuoasta tukahduttamalla....

-Pauli-

Kerrankin hieno viinipullo

Kesäisellä cavanhakureissulla mukaan tarttui myös pullo valkkaria - myönnetään että hienon etiketin vuoksi. Viinipullojen etikettidesign on perinteisesti tosi tylsää, joten tämä pullo oikein loisti hyllypaikallaan. Tarkempi tarkastelu osoitti tuotteen espanjalaiseksi luomuviiniksi, joka on valmistettu yleensä cavassa käytetystä rypäleestä. Mielenkiintoinen pullo lähti matkaan.

Savia Viva Familia osoittautui ihan kelvoksi valkkariksi, jopa vannoutunut Punkkumies Pauli tykkäsi siitä. Hinta-laatusuhdekin on ihan jees, pullo maksaa noin kahdeksan euroa. Tätä voisi ostaa jatkossakin, eikä vain keittiön koristeeksi.

.riikkis

Sienipiirakka

Syksyn sateista on jotakin iloa: sieniä on alkanut pukkaamaan vihdoin viimein! Tänään aamulenkillä matkaan tarttui muutama herkkutatti, jotka saivat kaveriksi sienipiirakkaan tuoreita herkkusieniä. Parempi onni ja tarkempi sienisilmä ensi kerralla, niin saadaan piirakkaa pelkistä herkkutateista.

Ainekset:

Pohja
100 g margariinia
2 dl sämpyläjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 dl perunamuussijauhetta
2 dl juustoraastetta (mustaleima)
0,5 tl suolaa
1 dl vettä

noin litra sieniä
pala purjoa
purkki kermaa
2 munaa
noin puoli pussia auramurua
suolaa, mustapippuria, jotakin yrttimaustetta
voita sienten paistamiseen

Pohja tehdään yksinkertaisesti niin, että kaikki ainekset vettä lukuun ottamatta sekoitetaan pehmeän margariinin kanssa. Lopuksi sekaan lisätään vesi ja sekoitetaan taikinaksi. Taikina taputellaan piirakkavuokaan ja paistetaan 200 asteessa noin 5 minuuttia.

Sienet freesataan pannulla purjon kanssa (jos sienet ovat metsäsieniä ja kovin vetisistä olosuhteista, kannattaa niitä käyttää kuumalla pannulla ja hauduttaa nestettä pois) ja maustetaan suolalla, mustapippurilla ja vaikkapa basilika-ruohosipuliseoksella. Sienet kipataan uunissa viitisen minuuttia olleen piirakkapohjan päälle. Päälle kaadetaan kerma, johon on sekoitettu munat. Lopuksi päälle ripotellaan vielä auramurut. Paistetaan 200 asteessa noin 30 min.

.riikkis

Chilien satokausi parhaimmillaan

Black scorpion tongue, Hungarian hot cherry, Apache, Inca red drop.

Chilien satokausi sai pikastopin helteiden muututtua normaaliksi syksyksi. Muuton vuoksi kasvit olivat koko kesän ulkona, tosin aurinkoisella seinustalla. Normaalina kesänä sato olisi jäänyt varmasti vaatimattomaksi, nyt palkoja tulee omaksi ja kavereidenkin tarpeeksi. Kasvit olivat isoissa altakasteluruukuissa ja lannoitus hoitui Bio bloomin lannoitteilla. Kyllä tästä vielä tulinen talvi saadaan, sen verran satoa näyttää kypsyvän. Nostimme tänään osan kasveista sisälle, saavat tehdä satonsa loppuun kasvilamppujen alla. Muutaman parhaan taidamme yrittää viedä talven yli.

Black scorpion tongue, jonka hedelmät muuttuivat yllättäen punaisiksi kypsyessään.

Hungarian hot cherryn hedelmät muistuttavat pommia.

Viime talven yli sinnitellyt (istutettu 14.2.2009) Inca red drop teki huikean sadon.

Pink habaneron hedelmät kypsyvät tosi hitaasti.

Kuvissa mainittujen lajikkeiden lisäksi löytyy Aji habaneroa, De arbolia, Lemon dropia sekä lajiketta mystisellä koodilla PL281426. Toivottavasti jaksavat kypsyttää hedelmänsä sisätiloissakin!

.riikkis

Puutarhajuhlat tapas-henkeen

Vietimme lauantaina synttäreitäni tapas-teemalla puutarhajuhlien merkeissä. Tarjolla oli alkuun tapaksia ja proseccoa, jälkkäriksi kolme erilaista suklaakakkua, teetä ja kahvia. Piia toi Baileys-juustokakkuja, Hanna suklaajuustokakun ja itse tein Domino-juustokakun. Hannan kakku oli ainakin omaan makuuni onnistunein ja täytyykin udella resepti parempaan talteen.

Tapaksista tarjolla oli perunamunakasta, meloni-kinkkurullia, kana-mozzarella-ananastikkuja, kaksia erilaisia marinoituja katkarapuja, mozzarella-tomaatti-basilikatikkuja, marinoituja oliiveja, marinoituja herkkusieniä, tomaatti-parmesaanicrostineita, oliivi-kapristahnaa (Marjo ja Janne toivat - aivan taivaallista, tätä täytyy tehdä itsekin) sekä patonkia.

Chilimarinadi katkaravuille: pussi pakastettuja katkarapuja, muutama keskitulinen chili, hunajaa, oliiviöljyä, vaaleaa balsamicoa, nippu tuoretta korianteria, nippu tuoretta sitruunamelissaa, ripaus savuaromia

Limemarinadi katkaravuille: pussi pakastettuja katkarapuja, oliiviöljyä, vaaleaa sitruunabalsamicoa, hunajaa, limen mehu, mustapippuria, Sweet&Hot Kiwi -kastiketta

Cantaloupe-melonia ja kinkkua.

Mozzarellaa, kirsikkatomaatti ja basilikanlehti.

Oltiin askarreltu Elinan kanssa pimenevää iltaa varten kynttilälyhtyjä vanhoista lasi- ja peltipurkeista. Molemmat olivat tosi tunnelmallisia, kameraan taisi kuitenkin tallentua ainoastaan lasilyhtyjä.

.riikkis

Vispipuuroa ja herukka-appelsiinihilloa

Marjapensaat notkuvat herukoiden painosta, eikä ihan kaikkea raaski syöttää räkäteille. Osasta keitin hilloa vadelmien ja karviaisten kanssa, mutta puskat pullistelevat edelleen marjoja. Niinpä Hämeen Sanomien punaherukka-vispipuuron ohje sai tarttumaan tuumasta toimeen.

Ainekset:

4 dl perattuja punaherukoita
8 dl vettä
1,5 dl mannasuurimoita
1 dl sokeria
ripaus suolaa

Vesi ja marjat laitetaan kattilaan ja keitetään kunnes marjat alkavat hajota. Joukkoon lisätään mannasuurimot ja keitetään suurimopussin ohjeen mukaan eli noin 10 minuuttia. Kannattaa vähän liikutella, ettei kärähdä pohjaan. Lopuksi lisätään suola ja sokeri ja annetaan jäähtyä kunnolla ennen kuin vatkataan sähkövatkaimella kuohkeaksi. Ja paino sanalla kunnolla, haaleana vispatusta puurosta tuli melkoista liisteriä!

Meillä ei normaalisti syödä minkään sortin puuroja. Siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi vispipuuro teki hyvin kauppansa.


Kotivinkistä 14/2010 löytyi Henri Alénin säilöntäekstra. Muuten ohjeet olivat aika perussettiä, mutta appelsiinilla maustettua herukkahilloketta oli pakko kokeilla. Ja siitä tuli muuten hurjan hyvää!

Ainekset:

2 appelsiinia
2 tähtianista
1 kanelitanko
400 g (noin 8 dl) puhdistettuja punaherukoita
400 g (noin 8 dl) puhdistettuja mustaherukoita
400 g hillosokeria

Appelsiineista leikataan muutama kuorisuikale kuorimaveitsellä. Hedelmien mehu puristetaan kattilaan ja sekaan lisätään kanelitanko ja anikset. Laitetaan hellalle lämpenemään. Lämminneen mehun sekaan kipataan herukat ja hillosokeri. Keitellään noin 15 minuuttia. Lopuksi lisätään appelsiininkuorisuikaleet ja annetaan maustua viileässä seuraavaan päivään.

Tölkitetään huolellisesti puhdistettuihin lasipurkkeihin ja säilytetään viileässä. Vaihtoehtoisesti laitetaan pakastepurkkeihin ja pakastimeen. Meillä toimitaan jostain syystä yleensä jälkimmäisellä tavalla.

.riikkis

Myslikeksit

Myslikeksit saivat alkunsa siitä, että vakiomysli Axan puutteessa tuli ostettua totaalisen väärää tuotetta, eli Finaxin perhemysliä. Ei saakeli, mitä kuraa! Pussi lupasi rusinoita ja pähkinöitä. Muutama rusina pussista löytyi, muttei ainoatakaan pähkinää. Mysli koostui lähinnä kaurahiutaleista, riisimuroista ja maissihiutaleista. Kutsuisinkin kyseistä tuotetta ennemmin murosekoitukseksi kuin mysliksi.

Koska periaatteesta ei halua heittää mitään roskiin, piti paketille keksiä jotakin muuta käyttöä. Niinpä meillä on väännetty kaksi kertaa myslikeksejä. Ovat muuten tosi hyviä. Ehkä siis tällaista luokatonta halpamysliä tulee ostettua jatkossakin leipomistarkoituksiin.

Ainekset (ohje kaapattu Pirkan reseptisivustolta):

5 dl mysliä
100 g margariinia sulatettuna
1,5 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
3 rkl maitoa
2 rkl siirappia

Kaikki ainekset sekoitetaan kulhossa ja taikinasta nostellaan kekoja pellille. Keksit leviävät uunissa aika paljon, eli kannattaa jättää vähän varaa keksien väliin. Paistetaan 175 asteessa noin 10 min. Aika helppoa!

.riikkis

Pestoa ja brietä leivällä

Kävin viime viikolla työasioissa Tampereella ja pakollisten menojen jälkeen matka vei Stockan herkkuun. Hämeenlinnasta puuttuu kunnollinen ruokakauppa ja se on NIIN sääli. Täällä ollaan markettien ja automarkettien valikoimien varassa. Ja nehän eivät tunnetusti ole kummoiset.

Ostin ihanaa maalaisleipää (rustica jotakin), brietä ja kirsikkatomaatteja. Kahta jälkimmäistä nyt toki saa mistä tahansa kaupasta. Sillä välin Pauli oli laittanut puolet basilikapuskasta lihoiksi ja tehnyt maailman parasta pestoa. Pesto on yksi niitä asioita, jotka kerran itse tehtyinä maistuvat valmiina einesversioina aivan kamalalta. Pesto on superhelppo tehdä itsekin, mutta silti aivan liian usein tulee ostettua kaupasta muka helppo ja nopea valmispurkki.

Täydelliseen iltapalaan ei muuta tarvittu. Pannullinen teetä, hyvää leipää, pestoa, brie-juustoa ja kirsikkatomaatteja. Onni on yksinkertaiset raaka-aineet.

.riikkis

Kesäkurpitsasato valmistuu!

Reilun kuukauden mittainen päivitystauko on päättynyt. Kaikki kokkailut ovat olleet mukamas sellaisia, ettei niitä ole kannattanut/viitsinyt/ehtinyt/jaksanut päivittää. Ehkäpä palaamme taas elokuun myötä ruotuun.

Ensimmäinen kesäkurpitsa kypsyi tällä viikolla. Kukkapenkissä kasvaa kaksi tainta, perinteinen vihreä ja sen kaverina keltainen. Ehkä satoa olisi tullut jo aiemmin, jos olisi kastellut taimia ahkerammin.

Ohje on aavistuksen summittainen, mutta ehkä sen kanssa pärjää.

Täytetyt kesäkurpitsat kahdelle:

reilun kokoinen kesäkurpitsa
n. 1,5 dl soijarouhetta
1-2 kesäsipulia
iso tomaatti
reilu 3 rkl punaista pestoa
mustaleima-juustoraastetta
kasvisfondia, mustapippuria

Kesäkurpitsa halkaistaan ja puolikkaat laitetaan halutessa vielä kahteen osaan (lopputuloksena neljä kurpitsavenettä). Puolikkaita koverretaan hieman ja ne laitetaan 200 asteiseen uuniin reiluksi viideksi minuutiksi.

Soijarouhetta keitetään noin viisi minuuttia kasvisfondilla maustetussa vedessä. Vesi valutetaan pois ja soijarouhe paistetaan pannulla sipulin kanssa. Sekaan lisätään kuutioitu tomaatti, pesto ja mustapippuri.

Täyte lusikoidaan puolikkaille ja päälle ripotellaan juustoraaste. Paistetaan vielä hetkinen.

Kaveriksi tehtiin salaattia sopivista kesäaineksista. Salaattia, tomaattia, kurkkua, retiisejä, kukkakaalia, aurinkokuivattuja tomaatteja ja fetaa.

Marinoidut jeeraporkkanat

Löysin Pastanjauhantaa -blogista mielenkiintoisen rakuunaporkkanoiden ohjeen. Ostin nipun porkkanoita ja kas, ei meillä ollutkaan rakuunaa kotona. Pikainen pähkäily tuotti idean tehdä jeeraporkkanoita. Ainakin tällaisen intialaiseen ruokaan mieltyneen mielestä lopputulos toimi oikein hyvin. Alkuperäinen ohje löytyy tästä.

Ainekset:

nippu tuoreita pikkuporkkanoita (mitähän sellainen painaa, ehkä 300 g?)
vettä ja suolaa keittämiseen
kolme lorausta oliiviöljyä
loraus sitruunamehua
loraus juoksevaa hunajaa
1-2 valkosipulinkynttä
1 tl jeeraa
mustapippuria, suolaa

Porkkanat pestään ja jos siltä tuntuu niin halkaistaan. Keitetään kiehuvassa vedessä pari-kolme minuuttia. Jäähdytetään. Marinadin ainekset sekoitetaan ja kipataan rasiaan aseteltujen porkkanoiden päälle. Porkkanoiden annetaan maustua seuraavaan päivään saakka, mutta rasiaa kannattaa käännellä tasaisen maustumistuloksen saavuttamiseksi.

Porkkanat syötiin auralla täytettyjen herkkusienten ja grillattujen Hälsans kökin seesaminuggettien kanssa. Oli miten einestä tahansa, kasvissyöjän monta kesägrillausta on pelastettu kyseisen putiikin nuggeteilla ja soijanakeilla.

.riikkis

Grillatut munakoisot ja seesamiperunat

Juhannuksena ruokailtiin lähinnä grillin antimia, kuten perinteiseen maalaisjuhannukseen kuuluu. Vesisade tosin pilasi kalansavustuksen ja lohi joutui uuniin. Juhannuspäivänä kokkailtiin vähän erikoisempia grillattavia, nimittäin seesamiperunoita, munakoisosiivuja ja hummusta.

Munakoiso leikattiin siivuiksi ja itketettiin hetki. Siivut voideltiin oliiviöljyn ja Chilikaupasta tilatun Pasta de Aji Amarillon (chilitahna siis) seoksella ja niille jauhettiin mustapippuria. Grillattiin parilan päällä kypsiksi. Innostuttiin tekemään ensimmäistä kertaa hummusta, kun se kuulosti niin hyvältä kaverilta munakoisolle. Ja todellakin oli sitä! Hätäinen googletus löysi ohjeen kotikokki.netistä.

Hummus

tölkki kikherneitä
kaksi valkosipulinkynttä
puolen sitruunan mehu
3 rkl oliiviöljyä
2 rkl seesamtahnaa eli tahinia
1 tl jeeraa
mustapippuria, chiliä, paprikajauhetta

Ainekset kulhoon ja sauvasekoittimella tahnaksi. Annetaan maustua jääkaapissa hetki ennen tarjoilua.


Tehtiin grilliherkkujen kaveriksi Glorian ruoka&viini 4/2010 -lehden innoittamina seesamiperunoita. Lehden perunateemassa mietittiin vaihtelevia tapoja tarjota uusia perunoita ja seesamiperunat osoittautuivat ihan nappivalinnaksi. Niitä on tehty tänä kesänä jo useamman kerran.

Seesamiperunat

1 kg varhaisperunoita
3 valkosipulinkynttä
2 rkl rypsiöljyä
3 rkl seesamiöljyä
1 rkl juoksevaa hunajaa
1-2 tl suolaa
mustapippuria

Lisäksi 3 rkl seesaminsiemeniä

Perunat pestään ja raaputetaan puhtaiksi ja laitetaan kulhoon. Öljyt sekoitetaan puristetun valkosipulinkynnen, hunajan ja mausteiden kanssa. Seos kaadetaan kulhoon perunoiden päälle ja sekoitetaan. Paistetaan 225 asteessa noin 40 min. Seesaminsiemeniä paahdetaan hetki kuivalla paistinpannulla ja siemenet ripotellaan uunista nostettujen kypsien perunoiden päälle.

Grilliherkkujen jälkkäriksi tehtiin mansikka-ananasmargaritoja. Iittalan Essence-sarjan uudet drinkkilasit toimivat muuten margaritojen kanssa paremmin kuin hyvin.